top of page

Antoisa huomion antaminen

Tänään on talvipäivänseisaus. Vuoden pimein hetki on eletty ja tässä päivässä on jo toivo keväästä. Toiveikkuus – tämän vuoden päätteeksi tämä sana tuntuukin erityisen vahvasti läsnä olevalta!


Vaikka päivät alkavat nyt pidetä ja vaikka jouluna onkin totuttu runsastelemaan, tämä on aikaa kun kannattaa säästellä energiaa, levätä ja kerätä voimia. Kuten luonnossakin tapahtuu. Ravinto, lämpö, lepo. Joulun aika on meillä päin maailmaa jännä yhdistelmä runsautta ja niukkuutta. Jotenkin ne kohtaavat ja kontrasteillaan täydentävät toisiaan... aivan kuin näin talvipäivänseisauksena valo ja pimeys.


Kirjoittelin tuossa parisen viikkoa sitten muutamia rivejä ylös kaipuustani vielä yksinkertaisempaan ja selkeämpään…ja huomasin pohdiskelleeni vuosi sitten näihin aikoihin ihan samoja juttuja. Paljaat oksat, harmaus ja kaamos siitä varmaankin muistuttelevat. Kiitos! Tähän liittyen jäin maistelemaan myös seuraavaa havaintoa Elonkehä-lehden 3/20 pääkirjoituksesta:


Moderni ihminen on päätynyt roiskimaan niin aineellisia kuin aineettomiakin elämän edellytyksiä holtittomalla ja sekasortoa aiheuttavalla tavalla.

Osma Naukkarinen


Kyseisen numeron teemana oli tarinat ja pääkirjoituksessa todettiin osuvasti, että ylikulutamme tarinoitakin, aivan kuin materiaakin. Ja mietin…kuten joku viisas on sanonut, ainut mitä oikeastaan omistamme on huomiomme. Ainakin itse tunnistan, että säännöllisesti päädyn roiskimaan myös huomiotani holtittomalla ja sekasortoa aiheuttavalla tavalla. Nykypäivänä meillä on saatavilla niin valtavasti valinnanvaraa, erilaisiin asioihin liittyen, että jo pelkästään eri vaihtoehtojen punnitseminen (tai edes niille alttiiksi asettuminen) saattaa aiheuttaa jonkinasteista stressiä.


Jospa roiskimisen sijaan muistaisi useimmiten valita vähemmän ja suhtautua siihen kullakin hetkellä kunnioituksella ja antaumuksella. Luulen, että sinäkin tunnistat tämän jälkimmäisen tavan laadukkuuden ja nautinnollisuuden. Kuitenkin se on harjoitus tai tapa olla ja elää, josta saamme toistuvasti muistuttaa itseämme. Tätäkin taitoa muuten harjoitamme Nian kehollisessa liikunta- ja elämäntapaharjoituksessa. Esim. liikkeessä voidaan valita jokin yksi yksityiskohta tai aisti ja tuoda huomio täydellisesti siihen. Tai arjessa havainnoida, ottaa vastaan kaikin aistein jokin arkinen puuha kuten vaikka ruuanlaitto.


Kuva: Yeshi Kangrang / Unsplash


Talvi on mitä parhainta aikaa antaa huomiota levolle, ravinnolle, voimien keräämiselle. Hemmottele, hoivaa, hidasta - sano ei kiireelle ja muulle holtittomalle roiskimiselle.


Toivon sun joulun aikaan viipyilevän nautiskelun runsautta!


Ja sitä toivoa, jos tarpeen.

bottom of page